Laitetaan Suomi kuntoon!

1-DSC_0133Mielestäni Suomi pitää saada kuntoon ja sen takia käännynkin puoleesi ja käy katsomassa YLE:n vaalivideoni. Kaduilla ja toreille on hyvä pörinä. Mihin ryhdyn, se tehdään. Upseerit on koulutettu arvioimaan tilannetta, tekemään päätöksiä ja niiden pohjalta toimitaan suunnitellusti, tilannetta seuraten. Nyt on neljäs paikka otetavissa, mutta se edellyttää, että saamme jokaisen, joka ei ole sitoutunut ”vanhaan ehdokkaaseen” tai on tyytymätön viime vuosien puuhasteluun, upseerin taakse. Haasta myös kaverisi asialle. Uskon olevani luottamuksesi arvoinen.

 

En lupaa uutta villapaitaa tai Ladaa, mutta lupaan aktiivisia toimia, resurssien uudelleen arviointia, tilannetietoisuutta ja sitten vasta jaetaan vastuita uudelleen, elvytetään täsmällisesti (esim. tiet ja sillat) ja leikataan, kun on arvioitu, mitä ja mitkä ovat vaikutukset nyt ja vuosien päästä. Juustohöylän aika on ohi!

 

SKLpinkkiCMYKyläSuurin ongelma näyttää olevan heikko johtaminen maassa, joka on vienyt uskon yrittämisestä ja työnteosta. Jo MPK ajan sanontani, että maa on jaettu kuntiin, kaikki tapahtuu kunnassa, pitää paikkansa. Haluan päätöksenteon takaisin kuntaan. Se edellyttää kuitenkin kunnan operatiiviselta johdolta reaaliaikaista, poikkihallinnollista tilannekuvaa – näkemystä nykytilanteesta ja tulevaisuudesta – sekä ennalta sovittuja asioita talouselämän ja viranomaisten kanssa. Kaikkien edellä mainittujen tahojen tavoitteena on jatkaa avaintoimintojaan myös häiriötilanteissa. Toimivalla poikkihallinnollisella yhteistyöllä varmistetaan yhteiskunnan resurssien tehokas käyttö normaaliaikoina ja maksimoidaan reagointikyky yhteiskunnan häiriötilanteisiin aina poikkeusoloihin asti.

 

Kun siviiliyhteiskunta kestää, sen on hyvä nojata kunnossa olevaan maanpuolustukseen. Sen rahoitus, mukaan lukien vapaaehtoinen maanpuolustus on turvattava kaikissa tilanteissa.

 

Varsinais-SuomiMaakuntana voidaan edelleen tavoitella, Varsinais-Suomi Euroopan turvallisin maakunta. Siltä pohjalta on hyvä ponnistaa yhdessä ja työtä tehden.

 

Hyvää kevättä ja laitetaan Suomi yhdessä kuntoon!vaaligalleria kuva

http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/vaaligalleria?emer%5Bpn%5D=&emer%5Bpd%5D=3&emer%5Bpp%5D=3&emer%5Bpg%5D=&emer%5Bpar%5D=18_90&emer%5Bpk%5D=a_asc&emp=po-asc.pk-a.pg-.pp-10.pd-3.pn-&emer%5Bpo%5D=asc#!

Puhe Turvallisuusillassa Raisiossa 13.3.2015

Hyvää iltaa kaikille! 75 vuotta sitten suruliputus kertoi kansalaisten tuskasta talvisodan loputtua. Talvisodan henkeä tarvitaan tänäänkin, mutta tarvitaan Suomen kuntoon laittoon myös hyvää johtamistaitoa ja yhteisöllisyyttä.

Haluan kiittää teitä kaikkia ystäviämme Jukan kanssa, jotka halusitte tulla mukaan turvallisuusiltaamme.

Kaupunginjohtaja Ari Korhonen avasi illan
Kaupunginjohtaja Ari Korhonen avasi illan

Erityiskiitos kaupunginjohtaja Ari Korhonen, me olemme tehneet yhteistyötä kunnan varautumisen ja kolmannen sektorin kanssa vuosia. Eversti Pekka Visuri, olimme 80- ja 90-lukujen taitteessa opettajina Kadettikoulussa ja sen jälkeen olen saanut useasti kuunnella mielenkiintoisia luentojasi esimerkiksi lukiolaisen turvakursseilla. Tuija Saura, arjen turvallisuutta ja musiikkia kahdenkymmenen vuoden aikana ja Veli-Pekka, toinen Panelian poika. Jukka sopii mukaan mainiosti, koska olemme tehneet myös hänen kanssaan yhdessä töitä, hän SPR:ssä ja minä MPK:ssa. Kiitoksia Raision Keskusta ja Keskusta naiset.

Pekka Visuri
Pekka Visuri

Oman esitykseni painopiste on sisäisessä turvallisuudessa, koska väitän, että siihen meidän on nojattava entistä tiukemmin maailman ja yhteiskunnan muuttuessa. Eversti Pekka Visuri käsitteli esityksessään kansainvälistä ja sotilaallista puolta.

Tilannekuva katosi

Runsaat 20 vuotta sitten, Neuvostoliitto ja Varsovan liitto kaatuivat, meiltä ”katosi vihollinen” täällä lännessä. Luotimme, että länsimainen demokratia ja markkinatalous valtaavat Venäjän, muuttavat sen länsimaiseksi, eurooppalaiseksi demokraattiseksi maaksi. Me emme seuranneet Venäjän kehitystä lännessä, Suomessa, vaikka esimerkiksi valtioneuvostolle tehtiin kymmeniä arvioita Venäjän kehityksestä jo 90-luvun alkupuolella. Emme huomioineet, että Venäjä ei käsitellyt ajanjaksoa Neuvostoliitto sisäisissä arvioinneissaan. He eivät ole hyväksyneet, että NL se oli suuri floppi. Kuten Saksa, 1. maailmansodan jälkeen, hekin hakivat syyllisen maan ulkopuolelta. Venäläiset väittävät, ”Länsi petti meidät”. Tältä pohjalta siellä haetaan revanssia.

Mauri Ikonen
Mauri Ikonen

NATO, joka on myös eurooppalainen puolustusjärjestelmä, alkoi etsiä omaa paikkaansa Varsovan liiton kadottua. Rauhanturvaaminen, kansainvälinen kriisinhallinta, rauhaan pakottaminen, siinä visioita, joihin NATO ja myös Suomen puolustusvoimat keskittyivät. Ajoimme armeijoita alas Euroopassa. Emme ajatelleet, mitä sitten, jos yhdentenätoista vuotena meillä onkin taas vihollinen, kuten ruotsalaisille kävi. Minulle tämä muutos tuli konkretiaksi ollessa Makedoniassa 1995–1996 Pohjoismaisen pataljoonan 1.suomalaisen komppanian päällikkönä. Sain tietää siellä, että Suomi aloittaa kansainvälisen valmiusjoukon, FRDF:n muodostamisen ja minulle tulee, sanoisinko avaintehtävä siinä. Palasin Suomeen toukokuussa 1996. Juhannusviikolla eduskunta teki päätöksen joukon perustamisesta ja asevelvolliset astuivat palvelukseen heinäkuun alkupuolella. Onneksi koulutus aloitettiin kansallisella koulutuksella ja vasta tammikuussa siirryimme kansainväliseen koulutukseen. Jäihän siihen aikaa puoli vuotta valmistella.

Sain mm. tehtäväksi kirjoittaa ensimmäiset koulutusohjelmat joukolle. Marraskuussa olin silloisen Porin prikaatin komentajan, eversti Kauko Taskilan kanssa esittelemässä suunnitelmaa Pääesikunnassa. Matkalla Taskila sanoi, Mauri, minä kerron rahat ja sinä mitä niillä tehdään. Kun olin esitellyt asiaamme jonkin aikaa silloiselle maavoimapäällikölle, kenraali Kainulaiselle, hänen apulaisensa, kenraalimajuri Heikki Tilander kysyi, mutta Mauri, mihin oikein aiot mennä tämän joukon kanssa? ”Herra kenraali, oiva kysymys, mielestäni, vastasin”. Kerroin, ettei kukaan ole sitä minulle osannut kertoa, mutta olen käyttänyt hyväkseni yli kahden vuoden kokemusta Lähi-idästä ja Balkanilta, NATO:n kanssa sovittuja yhteensopivuuskohtia, joita oli silloin 34 ja Niinisalon sen aikaista 4 viikon koulutusta ulos lähteville. Lisäksi ajattelin, että pitäähän siitä ottaa hyöty myös kotimaan puolustukselle. Kolmen vuoden aikana näin, miten asiasta tuli kuuma ja kansallinen puolustus oli vähemmän hohdokasta.

Kun lisäksi suomalaisessa yhteiskunnassa 90-luvun puolivälistä alkaen Nokia jauhoi rahaa ja lopulta aloimme elämään, syömään velaksi, eikä ollut huolta huomisesta, niin olemme nyt tässä tilanteessa. Suomi on laitettava kuntoon!  On aloitettava johtamaan maata. Tapanani on ollut kysyä jo vuosia, ”voiko hyvinvointia olla ilman turvallisuutta ja rakkautta”? Mielestäni tänään se on kovin ajankohtainen kysymys.

Tilannekuva luodaan alhaalta käsin

Illan yleisöä
Illan yleisöä

Hyvät ystävät! Venäjän uuden doktriinin mukaisesti, sotia ei enää julisteta, vaan ne syttyvät ja niissä käytetään kaikkia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Edelleen on huomioitava, että Suomi on jaettu kuntiin perustuslain mukaisesti. Siis tapahtuu meillä mitä tahansa, se tapahtuu aina jossakin kunnassa. Mikä on todennäköistä, virus iskee tietokoneeseesi, sähkökatko yhteiskunnassa vai venäläisten Iskander -ohjusten isku Suomeen ja maavoimien massiivinen rajanylitys? Minä veikkaan häiriöitä tässä ja nyt, ongelmia arjessamme. Mutta ne valmisteluthan sopivat myös venäläiseen doktriiniin, pidetään siviiliyhteiskunnan valmius hyvänä ja pidetään puolustusvoimat iskussa, joihin voimme tarvittaessa nojata pahimpina hetkinä.

Miten tämä valmius voidaan toteuttaa? Eduskunta on hyväksynyt yhteiskunnan turvallisuusstrategian pari vuotta sitten. Siinä on määritelty 13 uhkaa ja 37 häiriötekijää. Ne alkavat tässä ja nyt tapahtuvista ja jatkuvat poliittiseen, taloudelliseen ja sotilaallisen painostukseen ja lopulta sotilaalliseen maahantunkeutumiseen. Huomioitavaa on, että valmiuslaki 12 § määrää vastuullisen viranomaisen, kuntayhtymän ja kunnan johtamaan oman alansa valmistelut aina poikkeusoloihin asti. Siis valtaosaan häiriöistä valmistaudutaan näillä, tänään tässä olevilla resursseilla. Vasta poikkeusoloissa voimme saada merkittäviä lisäresursseja.

Tuija Saura esiintyi Lotta-puvussa
Tuija Saura esiintyi Lotta-puvussa

Siis laitamme kunnan hallinnolliset alat päällekkäin ja leikkaamme häiriötekijä häiriötekijältä lävitse ja arvioimme, mitkä ovat seuraukset tässä ja nyt sekä vuosien kulutta omalle hallinnonalalle ja muille hallinnon aloille.  Esimerkkinä voimme ottaa  juustohöyläleikkauksen sivistysalalla. Emme voi jättää ketään luokalle, koska se maksaa 6500 euroa. Tämä johtaa oppilaan mahdolliseen syrjäytymiseen ja se maksaa 1,2 miljoonaa euroa, ei sivistysalalla vaan sosiaalialalla pääosin. Samalla tavalla saamme valmiit toimenpideluettelot esimerkiksi kuntiin sähkökatkon osalta. Koko organisaatio tekee omat toimenpideluettelonsa omalla kohdallaan ja näin onkin johtamis- ja vaikka tiedotussuunnitelma valmiina.

Haluan päätöksenteon siis takaisin kuntaan. No eihän sitä sieltä kukaan ole pois ottanutkaan. Se edellyttää kuitenkin kunnan operatiiviselta johdolta reaaliaikaista, poikkihallinnollista tilannekuvaa – näkemystä nykytilanteesta ja tulevaisuudesta – sekä ennalta sovittuja asioita talouselämän ja viranomaisten kanssa. Kaikkien edellä mainittujen tahojen tavoitteena on jatkaa avaintoimintojaan myös häiriötilanteissa. Toimivalla poikkihallinnollisella yhteistyöllä varmistetaan yhteiskunnan resurssien tehokas käyttö normaaliaikoina ja maksimoidaan reagointikyky yhteiskunnan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.

Tämä tulee lisäksi edellyttämään byrokratiatalkoita ja omien aivojen käyttöä laajalla tasolla. Kun joudumme hakemaan uusia resursseja, tulemme ilman muuta kansalaisiin ja kolmanteen sektoriin sekä sille annettaviin täsmätehtäviin. Vaikka olenkin tehnyt 11 vuotta työtä juuri kolmannen sektorin parissa, sovimme Jukan kanssa, että hän tuo esille omassa esityksessään tämän puolen. Kiitoksia! Lisää tilaisuuden kuvia kuvagalleiassamme.01-Tahdella merkityt valokuvat1

Toiminnan mies äänessä!

Linkki  YLE:n vaaligalleria videooni.Mauri Ikonen

http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/vaaligalleria?emer%5Bpn%5D=mauri+ikonen&emer%5Bpd%5D=&emer%5Bpp%5D=&emer%5Bpg%5D=&emer%5Bpar%5D=18_90&emer%5Bpk%5D=a&emer%5Bpk%5D=a&emer%5Bpo%5D=#5189

Linkki Radio Melodian haastatteluni Helmikuun 22.päivältä. Aiheena Ukrainan tilanne. Haastattelijana Markus Majabacka.
https://www.youtube.com/watch?v=_isDzIMQDno&app=desktop

Rannikkoseutu -lehden videohaastattelu https://www.youtube.com/watch?v=P0U69Q3NQ9c

Maahanmuutosta aktiivista hyötyä

Helsingin Sanomat kirjoitti lauantaina pääkirjoituksessaan, että Suomi ei vedä maahanmuuttajia. Hyvä näin, jos hoidamme asiaa sillä mielellä, että se on välttämätön paha. Joku määrä meidän on otettava heitä vastaan, siis otamme. Edelleen Hesari näkee, että puolueet eivät ole halukkaita käsittelemään asiaa. Se on ”vaarallinen” asia, näin minullekin on viestitetty. Älä polta käsiäsi. Maahanmuuttoa ei pidä jättää kuitenkaan äärivastustajien asiaksi. Maahanmuuttokin pitää nähdä positiivisena, tai siitä on haettava ne positiiviset asiat, jotka siitä saadaan.

Meillä on Suomessa tilanne, jossa yli 63-vuotiaiden määrä on tänään
suurempi kuin alle 15-vuotiaiden. Kyse on työvoimasta, yhteis- kunnan rahoittamisesta tulevaisuudessa. Emme voi jatkaa linjalla, jossa otamme ihmisiä vastaan, mutta kotoutamme heitä näennäisesti. Näinkö se menee? Käy luukulla hakemassa rahaa, katoa sementtikennostoon, älä häiritse meitä. Totuus on kuitenkin, että me maksamme heidän elantonsa ja näin keinoilla he eivät kotoudu. Rahalla pitäisi saada vastinetta ja hyvinvointia.

Maahanmuuttajissa on ihmisiä, joilla on opiskelutausta. Mutta on myös ihmisiä, joille lukeminen on vaikeaa. Nämä ihmiset eivät ole saaneet koskaan opiskella. Nyt me laitamme heidät kaikki oppimaan Suomen kieltä yhden tason mukaisesti, samalle kurssille. Kukaan ei opi, kotoudu, mutta kurssien järjestäjät nauttivat tuloksettomasti palkkaa.

Mitä tehdä?

Laitetaan opiskelutaustaiset pulpettilinjalle. Ohjataan heidät myös
samanaikaisesti työelämään. Tuetaan yrittäjää sillä rahalla, joka nyt
kulutetaan passiivisesti maahanmuuttajan elämiseen. Maahan- muuttaja saa palkkaa, maksaa veroa, oman elämänsä ja tulee osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Se osa, jolla ei ole opiskelutaustaa, ohjataan samoin tuin yrittäjälle töihin. Voimme laittaa jopa kokoonpanolinjalle töihin, esimerkiksi aina viidelle tulokkaalle aiemmin maahan tullut tulkiksi ja oppaaksi. Järjestelmää mielestäni käytettiin Salon Nokialla aikoinaan. Pitää muistaa, että valtaosa näistä ihmisistä tulevat yhteiskunnista, joissa kansalaisella ei ole muuta kuin velvollisuuksia, joten ”ilmainen” raha on heille käsittämätön asia. Kotouttamista ja työllistämistä helpottaa, jos kunta ja talouselämä ovat yhdessä tilannetietoisesti käsitelleet tämänkin asian.

Mielestäni malli on parempi kuin passiivinen näennäiskotoutus.
Käytämme vain saman rahan, joka nytkin kuluu. Sen lisäksi
maahanmuuttajien koulutuksesta ja osaamisesta saadaan paras osa
käyttöön, jos niin halutaan.

Mielestäni ”Mamu” on myös ihminen, ei vain toisen luokan
maahanmuuttaja.

Mauri Ikonen
everstiluutnantti evp.

Sähkökatkot ovat arkea nyt ja ehkä vakavissa valtioiden välisissä häiriöissä

Sähkökatkoista on tullut jatkuva riesa Suomessa. Riesa se voi olla myös maiden välisten suhteiden kiristyessä. Olin aikoinaan, runsaat kymmenen vuotta sitten, viranomainen, joka myönsi VAP-henkilöt asiakkaiden esityksestä sotilasläänin alueella. Voimayhtiöiden henkilövarauksissa oli mielestäni tehostamisen varaa. Silloin jo läänin valmiusharjoituksessa puutuin asiaan, mutta se ei paljoa paikalla olleita hetkauttanut.

Varsinaissuomalainen malli

Kokeilimme (MPK, Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja Vakka-Suomen Voima) ennen Tapaninpäivän myrskyä muodostaa vapaaehtoisista osaston voimayhtiölle mahdollista sähkökatkojen linjaongelmia varten. 3.12. kokoonnuimme koulutukseen. Paikallinen MPK:n paikallispäällikkö oli koonnut paikallis-tuntemuksellaan metsäalan ammattilaisista nimilistan, jotka henkilöt me sitten kutsuimme koolle. Heille kerrottiin taustaa, miksi ja miten heidät koollekutsutaan. Erittäin tärkeä osa oli ohjeet ja varo-ohjeet, joista merkittävin oli seuraava. Te sahaatte vain sitä puuta, joka teille osoitetaan ja juuri sillä tavoin kun sähköyhtiön työnjohtaja käskee. Lisäksi tehtiin työsopimukset, sovittiin palkat ja vakuutukset.

Uudenkaupungin Sanomat 12.1.2012
Uudenkaupungin Sanomat 12.1.2012
Tapaninpäivän aamuna, kolmen viikon kuluttua heitä tarvittiin, 14 000 taloutta oli ilman sähköä 4 vuorokautta. Sähköyhtiön ilmoituksen mukaan, ilman näiden henkilöiden apua, katko olisi ollut 8 vuorokautta. Merkittävä säästö syntyi yhteiskunnalle.

Esitys

Viranomaisohjeistuksella annetaan voimayhtiöille mahdollisuus, velvollisuus koota kyseiset osastot ja varata kalusto. Määritetään palvelussuhteen ehdot aivan kuin asevelvolliselle sotilastehtäviin. Varsinais-Suomesta löytyy malli osastosta, koulutuksesta ja varustuksesta. Se on räätälöity eräälle jakeluyhtiölle, mutta toteutus vaatii viranomaisohjausta.

Tilannetietoisuutta ja päätöksentekoa

Lännen Median haastattelemat puoluesihteerit osoittivat vastauksissaan 5.1.2015 lähes poikkeuksetta jumittumista vanhaan ajatteluun, jota myös emeritusprofessori Jorma Kalela korosti. Kuitenkin kaikkialla toitotetaan yhteiskunnan muutosta. Kaikki toimet tehdään talouskasvun ja kilpailukyvyn nimissä, mutta kukaan ei korosta luovaa ajattelua ja visiointia. Poliittinen johto on edelleen siirtämässä mm. Sote-uudistuksen myötä valtaa alueilta ja kunnilta kauemmaksi, vaikka tehtäviä ja rahoitusta kunnille kuitenkin lisätään.

Juha Sipilä kävi Turun torilla jo keväällä 2014.  Kuva Juha O Luukka
Juha Sipilä kävi Turun torilla jo keväällä 2014.
Kuva Juha O Luukka

Kokoomuksen puoluesihteeri Minna Arve korosti, että hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan vain työnteolla. Hän on oikeassa, mutta työnteko ja siihen osallistuvat on myös huomioitava. Vaikka SDP:n Reijo Paananen kertoo, että työttömyystilanne ei ole huono, kannattaa käydä vaikka Turun torilla toteamassa tilanne. Sinnekin riittää työttömiä lähes puolesta miljoonasta suomalaisesta työttömästä. Yllättävintä puoluesihteereiden kannanotoissa oli perussuomalaiset Riikka Slunga-Puotsalon kannanotto, jonka mukaan vain vientiteollisuuteen on panostettava, koska vain se turvaisi hyvinvoinnin. Mielestäni hyvinvoinnin turvaa osaltaan yksityinen ja julkinen kulutus, joka on noin 60 %:tia BKT:stä. Ihmisillä pitää olla ostovoimaa ja kunnilla rahaa selvitä lisääntyvistä velvoitteistansa.

Varsinais-Suomi Euroopan turvallisin maakunta

Kannattaa kokeilla ja saada kuntien ja maakuntien tilannetietoisuus paremmaksi. Se tarkoittaa että kunta, sen alueella toimivat talouselämän edustajat ja viranomaiset aloittavat yhteiskunnan häiriöiden vaikutuksen kartoituksen poikkihallinnollisesti. Heillä kaikilla on sama tavoite: jatkaa avaintoimintojaan kaikissa häiriötilanteissa mahdollisimman pitkään. Työtä johtaisi kunnan operatiivinen johto. Sillä on yhteydet oman organisaatioon, naapurikuntiin, talouselämään, viranomaisiin ja koulutusorganisaatioihin. Tältä pohjalta kunnat, talouselämä ja viranomaiset parantaisivat yhteistyötään sekä pystyisivät antamaan täsmätehtäviä kolmannelle sektorille ja koulutusorganisaatioille reaaliajassa. Kaikki työ voitaisiin tehdä maakuntavision alla ja kohdentaa koskemaan omaa kuntaa. Meillä täällä Varsinais-Suomessa visio olisi: ”Varsinais-Suomi, Euroopan turvallisin maakunta 2020”. Visio olisi epäpoliittinen, yli vaalien yltävä ja sisältäisi vastauksen kysymykseen: Voiko hyvinvointia olla ilman turvallisuutta ja rakkautta?

Uudet resurssit

Yhteiskuntamme käsittelee työttömiä, eläkeläisiä ja maahanmuuttajia tuntemattomana massana. On tärkeää, että tämä suuri joukko saadaan muutettua resurssiksi. Vaikka lähes kaikki puoluesihteerit korostivat työtä ja yrittäjyyttä sekä vientiteollisuuden merkitystä, kotimarkkinat on kuitenkin turvattava. Sen osuus kansantaloudestamme on 60 %. Työmarkkinoiden joustona näen, että työttömälle ja maahanmuuttajalle yhteiskunnan varaamat rahat tarjotaan hänelle palkkana työnantajien kautta. Maksetaan työnantajalle tuki ja hän maksaa kansalaiselle ja maahanmuuttajalle palkkaa. Näin työntekijä maksaa veroja, omat kulunsa sekä on yhteiskunnan täysivaltainen, tunnustettu jäsen. Kun tähän yhdistetään koulutuspolitiikka niin, että kansalaisen ja maahanmuuttajan aikaisempi koulutus hyväksikäytetään ja uudelleenkoulutus annetaan tarpeen mukaisesti. Näin koko yhteiskunta on mukana rakentamassa 2020-luvun turvallista Suomea yhdessä

Mauri talkootöissä Turun torilla järjestämässä ja turvaamassa Keskustan puoluekokouksen marssijoita. Kuva Juha O Luukka
Mauri talkootöissä Turun torilla järjestämässä ja turvaamassa Keskustan puoluekokouksen marssijoita.
Kuva Juha O Luukka

Joka viides suomalainen on nyt, ja muutaman vuoden kuluttua joka 4. on täyttänyt 65 vuotta. Heidän ammattitaitonsa pitää pystyä käyttämään yhteiskunnassa hyväksi. Meidän on saatava heidän työstään ja harrastuksistaan kannattavia ja kannustavia. Jos saamme tämän osan kansasta jatkamaan elämäänsä henkisesti ja fyysisesti aktiivisesti, he elävät ilman laitoshoitoa 10 – 20 vuotta pidempään. Ja se on merkittävää. Näin voisimme mahdollistaa jatkon myös työuran pidentämiselle vapaaehtoisesti.

Edellä kuvattu tarkoittaa työn ja tarpeiden ohjaamista mahdollisimman lähellä kuntalaista. Viimeaikainen kehitys on vienyt yhteiskuntaa juuri päinvastaiseen suuntaan. Rahoituksen osalta voidaan todeta, että nykykäytännöllä vuonna 2013 maksoimme tilastokeskuksen mukaan 4,1542 miljardia euroa työttömyysturvaetuuksina. Kasvua edelliseen vuoteen oli 17,5 %.

Mauri Ikonen
everstiluutnantti evp. Masku
kansanedustajaehdokas (kesk.)

Turun lentoasema – varsinaissuomalaista elinkeinoelämää

Tutustuin 10.12. illalla kunnallistoimikunnan kanssa Turun Lentoasemaan. Esittely nykytilasta ja kehitysnäkymistä oli mielenkiintoinen. Kenttä on yksi 24/7 auki olevista kentistä. Sillä turvataan viranomaistoiminta ympärivuorokautisesti ja myös maan ilmatilan varmistus ajoittain, koska ilmavoimat käyttävät kenttää päivystyskenttänä. Lisäksi alueella on merivartioston helikopteri tukiosineen.  Helikopteria käytetään esimerkiksi meripelastuskseen. Lisäksi kentällä toimii tulli, ainakin toistaiseksi. Talouselämän kannalta tullin pysyvä päivystys on tarpeellista, välttämätöntä. Vielä tämänkin lisäksi kentältä on lääkärihelikopteri.

Jotta kenttä säilyisi, pitäisi turvata sen siviililiikenne. Se taas edellyttää matkustajia ja oikean kaluston kohtaamista. Mitä me kansalaiset voisimme tehdä? Matkustaa täältä kotikentältämme. Se edellyttää, että aina kun varaamme lennon, tutkimme pystymmekö aloittamaan lennon Turusta. Jos emme, vaadimme matkanjärjestäjiltä tätä. Miksi on kannattavaa lentää Turusta. Miettikää aikoja, joita kuluu esimerkiksi mentäessä Helsinki Vantaa kentälle. Joka paikasta Varsinais-Suomesta on nopeampi matkustaa omalle kentälle. Turussa jätät auton kentän viereen, halpa parkkimaksu, 5 minuutin kävely ja olet turvatarkastuksessa. Nyt kentällä ovat uudet kauppa ja ravintolatilat. Ja mieti, miten hienoa onkaan tulla kotiin, 5 minuuttia ja olet autossasi kotimatkalla ja maksimissaan Varsinais-Suomessa vain tunti ja kotona. Julkinen liikenne pelaa myös ja jos saamme matkustajamäärät kasvamaan, sekin varmaan kehittyy.

Tämän kehityksen turvaaminen vaatii vain hieman itsekkyyttä meiltä varsinaissuomalaisilta ja palvelut kehittyvät ja paranevat. Tehdään se yhdessä! Tämänkin asian edestä olen valmis toimimaan. Hihat on kääritty!

Itsenäisyyspäivän puhe Askaisten Ritaripuistossa 6.12.2014

Kunnioitetut Sotiemme Veteraanit, itsenäisen Suomen naiset ja miehet! Hyvät suomalaiset!

Itsenäistyminen ei ole vain sopivan tilaisuuden hyväksi käyttämistä ja itsenäisyyden julistamista. Itsenäisyyttä ei myöskään voi saada keneltäkään lahjaksi. Kansan on itse haluttava sitä ja oltava valmis myös taistelemaan sen puolesta.

Mannerheim-risti
Mannerheim-risti

Nämä miehet, joiden muistopaasilla olemme, olivat valmiita tekemään sen, valmiita uhraamaan kaikkein kalleimpansa, oman henkensä kansan ja isänmaan puolesta.

30.11. tuli kuluneeksi 75 vuotta talvisodan alkamisesta. Runsas 20 vuotta aiemmin oli päättynyt vapaussotamme, joka kuitenkin muuttui kansalaissodaksi, kuten lähes aina on muuallakin maailmassa käynyt vastaavissa tilanteissa.

SA-kuva, ilmavalvontalotta Ellen Kiuru
SA-kuva, ilmavalvontalotta Ellen Kiuru

Kansa kuitenkin seisoi 1939 yhtenäisenä valloittajaa vastassa.Kuten tunnettua, Suomi joutui suurten tunteettoman pelin nappulaksi. Molotovin-Ribbentropin – sopimuksella se liitettiin Neuvostoliiton etupiiriin kuuluviksi. Suomalaiset puolustivat menestyksellisesti maataan ja vapauttaan yhtenäisinä ja yksimielisinä talvi- ja jatkosodassa ja täyttivät velvollisuutensa Lapin sodassa. Eikä verta vuodatettu turhaan, itsenäisyys säilyi.

Sodan jälkeen veteraanisukupolvi rakensi uudelleen maan. He maksoivat epäoikeudenmukaiset sotakorvaukset. Raataminen kuitenkin kehitti suomalaista yhteiskuntaa voimakkaasti, teollisuus ja muukin toiminta kehittyivät poikkeuksellisen tehokkaasti.

Hyvät ystävät! Tänään me elämme toisenlaisessa maailmassa kuin sodan jälkeen tai kylmän sodan vuosina. Olimme tottuneet aloittamaan yhteiskunnan varautumisen sen pääuhan pohjalta, että kun kesä on kauneimmillaan, vihollisen painopiste on Karjalan kannaksella ja muiden teiden suunnassa vihollisella on divisioona.

Maailma muuttuu. Maailman asioita ei enää päätetä Pariisi – Berliini – Pietari akselilla, vaan päätökset tehdään kasvavien markkinoiden ja energian alueilla Aasiassa ja Lähi-idässä. Yhdysvallatkin katsovat yli Tyynenmeren, eivät yli Atlantin. Oma yhteiskuntammekin on muuttunut. Emme elä enää maanviljelys- tai teollisessa yhteiskunnassa, vaan maailmassa, jossa väki pyritään keskittämään muutamaan asutuskeskukseen. Elämme sähköisen energian ja tiedonvälityksen aikaa. Yhteisöllisyys on katoamassa verkkoon, nettiin. Pidämme usein yksilön oikeuksia tärkeämpänä kuin velvollisuuksia. Olemme siirtämässä kunnallista päätösvaltaa yhä kauemmas kansalta. Olemme menettäneet paljon kansallisista arvoistamme. Olemme leikanneet tuloksellisuuden nimissä valtaosan resurssejamme ja elämme kuin mikään ei meitä uhkaisi – ainakin Ukrainan kriisiin asti uskoimme niin.

Hyvät ystävät! Olemme valmiit liittämään yhteen kuntia. Minusta tuntuu, että usein vain sen takia, että emme uskalla kohdata tai halua puuttua yhteiskunnan todellisiin ongelmiin ja uhkiin. Pitää kuitenkin muistaa, että tapahtuupa mitä tahansa Suomessa, se tapahtuu aina jossakin kunnassa.

Suomi on jaettu perustuslaissa kuntiin. Kunnan pitää pyrkiä varautumaan, turvaamaan avaintoimintojensa jatkuvuus kaikissa tilanteissa, kaikissa häiriötilanteissa, myös poikkeusoloissa. Meidän pitää saada kunnat tilannetietoisiksi.

Talouselämälläkin on kunnassa sama tavoite, jatkaa avaintoimintojaan kaikissa tilanteissa. Seurakunnallakin on sama tavoite, ei ole itkeviä kansalaisia kirkon mäellä, tai jos on, olemme yhdessä miettineet, mitä silloin teemme.

Kun tähän liitetään viranomaiset mukaan, eli mietitään ja selvitetään, miten jokin häiriö vaikuttaa kuntaan, yrityksiin, seurakuntaan ja alueella toimiviin viranomaisiin, tullaan helposti sellaiseen lopputulokseen, että näillä kellään ei ole resursseja itsellään vastata tarpeeseen tässä ja nyt. No missä ne resurssit ovat? Ne ovat kolmannen sektorin toimijoissa, yksityisessä kansalaisessa. Kansalaiselle ja näille kolmannen sektorin toimijoille on annettava häiriöanalyysin pohjalta tehtäviä, täsmätehtäviä. On edellytettävä kouluttamista ja annettava kouluttautumista sekä tukitoimia. Esimerkkinä ovat vaikka seniorit. Joka viides suomalainen on yli 65- vuotias. Jos saamme heidät jatkamaan fyysisesti ja henkisesti aktiivisena, he elävät 10 – 20 vuotta pidempään ilman laitoshoitoa. Näin voimme Jukka Sarpakunnaksen mukaan sulkea 10 % vuodepaikoista vanhusten hoitolaitoksissa. Uskon, että meillä löytyy käyttöä ajatukselle: ”Minä seniori yhteiskunnan resurssi”.

Pitäisikö häiriöanalyysi toteuttaa paikallisella tasolla? Miten seniorit, yli 35-vuotiaat reserviläiset ja naiset voivat palvella isänmaataan, kotikuntaansa, Suomea? Väitän, että häiriöanalyysi antaa vastauksen varautumistarpeeseen ja selvän tehtävän kunnanjohtajalle ja hänen alaisilleen lisäresurssien etsimiseen. Yhteiskunnan on vain annettava kunnan johtajille ja luottamusjohdolle mahdollisuus käyttää omia aivojaan.

Hyvät kuulijat! Näette täällä joukossanne bareteissa olevia kansalaisia. He ovat suomalaisia rauhanturvaajia, Suomen puolustuksen ulkokehän aktiiveja. Heitä on palvellut kansainvälisissä tehtävissä vuodesta 1956 alkaen yli 40 000 henkeä. He ovat kansainvälisesti tunnustettuja. Kun keskustelemme mielekkyydestä lähettää suomalaisia näihin tehtäviin, voin kertoa teille esimerkin. Somalian merirosvous on kasvattanut meriliikenteen vakuutusmaksuja Afrikan rannikolla niin, että yhden kontin hinta on noussut yli 200 euroa. Se tekee suurta konttilaivaa kohden lähes kolme miljoonaa euroa lisähintaa. Kuka sen maksaa? Minä, kuluttaja, kaivan kuvetta. Kuinka kallista se olisikaan, jos kansainvälinen yhteisö ei pyrkisi rajoittamaan merirosvojen toimintaa tai konflikteja. Meidän Pohjanmaammekin oli siellä rahahommissa, merirosvojahdissa.

Hyvät ystävät! Veteraanisukupolvella ja vielä kylmän sodan aikaisilla suomalaisilla uhka oli selvä. Kuten aiemmin totesin, me aloitimme varautumisen suunnittelun ajatuksesta, kun kesä on kauneimmillaan, vihollisella on painopiste Karjalan kannaksella ja muiden teiden suunnassa on divisioona. Tältä pohjalta oli uhkakuvien torjuminen selvää, rautaa rajalle ja loput hoidetaan sitten kun ehditään. Leipä kasvoi omassa pellossa. Tänään meidän on aloitettava häiriöiden tarkastelu uudella tavalla, kokonaisturvallisuuden pohjalta. Sama kuin divisioonilla, voidaan tehdä tänään nettihyökkäyksellä tai muulla keinolla kuin aseilla ja sen torjuntaan tarvitaan jokainen suomalainen. Sinä et pysty sanomaan, tuliko virus tietokoneeseesi sotilaan vai siviilin lähettämänä? Et pysty sanomaan, menivätkö sähköt poikki sotilaan vai siviilin aiheuttamana. Kuka johtaa tätä varautumista? Se on haaste koko yhteiskunnalle, Suomelle, koska valtiollisella tasolla meiltä puuttuu kokonaisturvallisuuden johtoministeriö, mutta johtamispuute korostuu etenkin alueellisella ja paikallisella tasolla. Kun johto puuttuu, ei voida resursseja käyttää tehokkaasti.

Kun siviiliyhteiskunnan valmius on turvattu, sotilaallinen maanpuolustus tekee maahantunkeutumisen liian kalliiksi tänne haluaville. Kehittääksemme yhteiskuntaa edellä olevien kuvausten varalle, taustalla pitää olla tietoisuus, mm. venäläisten uusi doktriini: ”Sotia ei enää julisteta, ne vain syttyvät”. Siinä valmistaudutaan käyttämään kaikkia epäsymmetrisiäkin keinoja. Samalla tilannetietoisuus lisää myös taloudellisuuden tietämystä. Selvitystyö edellyttänee myös kodinturvajoukkojen perustamista tässä ja nyt oleviin tarpeisiin sekä aina poikkeusoloihin.

Arvoisat kuulijat!

Me kaikki tänään mukana olevat haluamme osoittaa kunnioitustamme ja kiitollisuuttamme veteraanisukupolven uhrauksille ja soturiemme taistelulle itsenäisyytemme puolesta. Samalla me toteamme, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen on otettava entistä merkittävämpi ote tämän valtakunnan kokonaisturvallisuudesta, niin kuin vapaaehtoiset ottivat 20, 30 ja 40-luvuilla. Se edellyttää valtiovallalta, alueelliselta ja paikalliselta johdolta aktiivista otetta ja ohjausta sekä kykyä ottaa vastaan täsmätukea. Yksilötasolle se edellyttänee sitä, että tunnustan, minulla on aina enemmän velvollisuuksia isänmaata ja lähimmäistä kohtaan kuin etuja.

Lopuksi haluan onnitella itsenäisyyspäivänä ylennettyjä ja palkittuja!

Hyvää itsenäisyyspäivää!Suomen+lippu

Ihmisarvoa ja hyvinvointia

Osallistuin tänään 25.11.2014 Helsingissä seminaariin, ”ihmisarvoa ja huolenpitoa”. Seminaarissa kuultiin ansiokkaita alustuksia ja seminaarikeskusteluja työstä ja toimeentulosta, yksinäisyydestä sekä vapaaehtoistoiminnasta ja kirkosta ihmisten apuna ja tukena. Sauvolaislähtöinen muusikko Petri Laaksonen esitti hienoa musiikkia, kuten aina.

Kaikissa aiheissa oltiin mielestäni oikealla ladulla. Ihmiset on saatava pysymään aktiivisina, työtä tekevinä ja näin he pysyvät kiinni elämässä ja yhteiskunnassa. Esityksissä todettiin, että yhteiskunta ei ole enää ainoa instanssi, joka tuottaa edellä olevia asioita, vaikka perinteisesti kantaakin päävastuun. Seminaarissa jäi mielestäni puuttumaan se fakta, että Suomi on jaettu kuntiin ja tapahtuu meillä mitä tahansa, se tapahtuu aina jossakin kunnassa. Siksi kuntaan on luotava tilannetietoisuus, varautuminen, johtamiskyky 24 h. Seminaarissa keskusteltiin paljon työn merkityksestä ja kaikki korostivat sen merkitystä hyvinvoinnin, terveyden, sosiaalisuuden jne saralla. Puhuttiin toimeentulon takaamisesta, palkasta.

Mistä rahat? Me maksamme tänään työttömille, maahanmuuttajille passivoittavia korvauksia heidän sementtikennostoonsa ja toivomme kärjistettynä, että hän pysyisi siellä perheineen tai vähintään poissa silmistämme. Meidänhän pitäisi käyttää se raha, jolla me nyt maksamme hänet sinne kennoon, uuden työpaikan, elämän tukemiseen. Tukea kunnan alueella olevaa talouselämään, jotta se palkkaisi hänet työhön ja saisi näin omaa palkkaa, olisi yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Näin talouselämä vilkastuisi ja rahaa ei kuluisi yhtään enempää kuin ”makuuttamiseen” kotona.

Yksinäisyydestä puhuttiin myös ansiokkaasti. Mielestäni koulun, luokan opettajan, luokanvalvojan merkitystä ei huomioitu. Luokanvalvoja, vanhemmat ja oppilaat yhdessä tekemään työtä. Näin jää pois se, että suurissa luokissa voi olla 20 % hiljaisia oppilaita, joita kukaan ei tunnista millekkään luokalle. Samoin tukiopetus ja luokalle jättö keinoina saada oppilas kasvamaan, pysymään opetuksessa mukana on otettava uudelleen käyttöön. Näin pienillä maksuilla säästetään tulevaisuudessa miljoonia, tosin ehkä toiselle hallinnon alalla.

Vapaaehtoistoimintaa käsittelevässä osuudessa, saimme kuulla hienoja esimerkkejä elävästä elämästä. Kirkon, Laupeudentyö ry ja Walkers-toiminta voisi yltää vieläkin pidemmälle, jos kunta voisi kohdentaa tukityössä tai ainakin sopeuttaa omaansa tähän.

Kukaan ei puhunut senioreista resurssina, ”minä seniori, yhteiskunnan resurssi”. Joka viides suomalainen on yli 65 vuotias. Ei hänen ammattitaitonsa kadonnut eläköitymisen yhteydessä. Hän on resurssi, jos hänet saadaan pysymään tavalla tai toisella aktiivisena henkisesti ja fyysisesti. Näin hän elää ilman laitoshoitoa 10-20 vuotta pidempään ja voimme taata laitoksissa oleville kunnollisen ja ammattitaitoisen hoidon. Voimme jopa ehkä sulkea laitospaikkoja ja näin käyttää resursseja resurssipulaan.

Junassa matkalla Helsingistä kotiin! Mauri

Tilannetietoisuus on saatava kuntoon

Luin aamulla helsinkiläisten mietteitä, miten saataisiin selville eri hallinnonalojen rahankäyttö (http://www.hs.fi/m/kaupunki/a1416111807911?jako=9e36f5e9dc6d3239e95a15a3e7b9e71b&ref=fb-share). Kaupunginhallituksen puheenjohtajan johdolla todetaan, miten se on vaikeaa. Tässä on mielestäni koko suomalaisen yhteiskunnan suurin ongelma ja syy holtittomaan velkaantumiseen. Vuodesta toiseen koko yhteiskunnassa on tehty säästöyrityksiä, joiden vaikutusta omaan hallinnonalaan, saatikka naapurihallinnon alaan ei ole tiedetty tai pystytty ennakoimaan. Hommaa on hoidettu mutu-tuntumalla. Tilanteen hahmottamista on vaikeuttanut edelleen sektoriministeriöiden vaatimat lausunnot ja tilanneselvitykset. Näin valtiotasollakin tilanne on muuttunut hallitsemattomaksi säästämiseksi, joka menneellä hallituskaudella on vaatinut 30 miljardin lisävelanoton. Kokonaisvelka lähenee 100 miljardia.Kuntia on työstetty huonosti valmistetuilla selvityksillä, esimerkiksi kunta- ja Sote-selvitykset. On tiedostettu muutoksen tarve, mutta ei ole haluttu selvittää perusteita. Edelleen kaavaillaan, että päätöksenteko siirrettäisiin etäämmälle tiedon lähteiltä.
 
Yhteiskunta on muuttunut ja velkaantunut sitä tahtia, että nyt sen tilannetietoisuus on palautettava. Siinä perustekijä on suomalainen kunta, koska Suomi on jaettu kuntiin. Tapahtuu meillä mitä tahansa, se tapahtuu aina jossakin kunnassa. Nyt me olemme systemaattisesti lisänneet kuntien tehtäviä, mutta samanaikaisesti vieneet siltä resursseja ja päätösvaltaa. Olemme säätäneet lakeja ja asetuksia sitä tahtia, että kuntakohtainen aivojen käyttö on tullut mahdottomaksi. Aivojen käytön sijasta on pitänyt valmistautua siirtämään kuntarajoja suunnasta toiseen.

Mitä pitäisi tehdä

Annetaan kunnille löysää ja edellytetään, että ne laativat itselleen 
tilannetietoisuuden perusteet. Laitetaan yhteiskunnan turvallisuus-strategian mukaiset häiriöt kattamaan kunnan eri hallinnonalat poikkihallinnollisesti. Saadaan vastaus, mihin rahat kuluvat ja mihin riittävät. Sen lisäksi saamme selvän kuvan, mihin tarvitsemme lisäresursseja ja mistä ne saadaan. Saadaan myös selville, mitä kansalaiset ja kolmas sektori voisivat tuottaa. Saisimme seniorikansalaisillekin tuottavan roolin, eikä vain maksajiksi.euro
 
Kunnan alueella työskentelee myös talouselämä. Sekin pyrkii jatkamaan avaintoimintojaan kaikissa häiriötilanteissa mahdollisimman pitkään. Juuri siinä samassa kunnassa, joka tekee sitä omaa tilanneselvitystään. Voisimme tukea talouselämää muuttamalla ajatusmalliamme radikaalisti. Sillä rahalla, jonka nyt annamme pitkäaikaistyöttömälle ja maahanmuuttajalle, tukisimme talouselämää palkkaamaan kansalaisen töihin, täsmähenkilön täsmätehtävään. Työnantaja voisi saada tukea työntekijänsä palkkaamiseen, kansalainen ja maahanmuuttaja saisi palkkaa ja olisi yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Kaikki tämä sillä rahalla, joka nyt passivoittaa kansalaisen ”sementtikennostoon”.
 
Edelleen siellä kunnassa toimivat viranomaiset. Hekin tekisivät yhdessä kunnan kanssa varautumissuunnitelmat. Sopisivat ennakoivat säännölliset tapaamiset ja kunta asetettaisiin tilaan, jossa siellä pystytään tekemään 24 tuntia 7 päivänä viikossa kunnanjohtajatason päätöksiä, tarvittaessa nopeastikin. Siltä pohjalta puolustusvoimatkin saisivat perusteet toiseen tehtäväänsä, muiden viranomaisten tukemiseen.
 
Myös seurakunnilla kunnassa on sellaisia resursseja, joiden yhteiskäyttö tietyissä tilanteissa olisi hyödyllistä ja kustannustehokasta. Pyrkisimme estämään sen tilanteen synnyn, jossa kirkonmäellä on itkeviä kansalaisia ja tietäisimme, miten tarvittaessa toimimme.

Edellä kuvattu tilannetietoisuuden luominen mahdollistaisi jokaisen virkamiehen ja työntekijän omien aivojen käytön. Tämä perustuu siihen, että sinä olet oman työsi paras tuntija. Lisäksi kuntaan ja koko yhteiskuntaan syntyisi kyky vastaanottaa kansalaisten ja kolmannen sektorin tukea, täsmätukea hyvinvointivaltion tukemiseksi ja ylläpitämiseksi. Kunnan operatiivisella johdolla on tässä työssä jakamaton ja ulkoistamaton tehtävä.
 

Mauri Ikonen
Everstiluutnantti evp.
mauriikonen.fi

Maurin sähköinen koti