Tilannetietoisuutta ja päätöksentekoa

Lännen Median haastattelemat puoluesihteerit osoittivat vastauksissaan 5.1.2015 lähes poikkeuksetta jumittumista vanhaan ajatteluun, jota myös emeritusprofessori Jorma Kalela korosti. Kuitenkin kaikkialla toitotetaan yhteiskunnan muutosta. Kaikki toimet tehdään talouskasvun ja kilpailukyvyn nimissä, mutta kukaan ei korosta luovaa ajattelua ja visiointia. Poliittinen johto on edelleen siirtämässä mm. Sote-uudistuksen myötä valtaa alueilta ja kunnilta kauemmaksi, vaikka tehtäviä ja rahoitusta kunnille kuitenkin lisätään.

Juha Sipilä kävi Turun torilla jo keväällä 2014.  Kuva Juha O Luukka
Juha Sipilä kävi Turun torilla jo keväällä 2014.
Kuva Juha O Luukka

Kokoomuksen puoluesihteeri Minna Arve korosti, että hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan vain työnteolla. Hän on oikeassa, mutta työnteko ja siihen osallistuvat on myös huomioitava. Vaikka SDP:n Reijo Paananen kertoo, että työttömyystilanne ei ole huono, kannattaa käydä vaikka Turun torilla toteamassa tilanne. Sinnekin riittää työttömiä lähes puolesta miljoonasta suomalaisesta työttömästä. Yllättävintä puoluesihteereiden kannanotoissa oli perussuomalaiset Riikka Slunga-Puotsalon kannanotto, jonka mukaan vain vientiteollisuuteen on panostettava, koska vain se turvaisi hyvinvoinnin. Mielestäni hyvinvoinnin turvaa osaltaan yksityinen ja julkinen kulutus, joka on noin 60 %:tia BKT:stä. Ihmisillä pitää olla ostovoimaa ja kunnilla rahaa selvitä lisääntyvistä velvoitteistansa.

Varsinais-Suomi Euroopan turvallisin maakunta

Kannattaa kokeilla ja saada kuntien ja maakuntien tilannetietoisuus paremmaksi. Se tarkoittaa että kunta, sen alueella toimivat talouselämän edustajat ja viranomaiset aloittavat yhteiskunnan häiriöiden vaikutuksen kartoituksen poikkihallinnollisesti. Heillä kaikilla on sama tavoite: jatkaa avaintoimintojaan kaikissa häiriötilanteissa mahdollisimman pitkään. Työtä johtaisi kunnan operatiivinen johto. Sillä on yhteydet oman organisaatioon, naapurikuntiin, talouselämään, viranomaisiin ja koulutusorganisaatioihin. Tältä pohjalta kunnat, talouselämä ja viranomaiset parantaisivat yhteistyötään sekä pystyisivät antamaan täsmätehtäviä kolmannelle sektorille ja koulutusorganisaatioille reaaliajassa. Kaikki työ voitaisiin tehdä maakuntavision alla ja kohdentaa koskemaan omaa kuntaa. Meillä täällä Varsinais-Suomessa visio olisi: ”Varsinais-Suomi, Euroopan turvallisin maakunta 2020”. Visio olisi epäpoliittinen, yli vaalien yltävä ja sisältäisi vastauksen kysymykseen: Voiko hyvinvointia olla ilman turvallisuutta ja rakkautta?

Uudet resurssit

Yhteiskuntamme käsittelee työttömiä, eläkeläisiä ja maahanmuuttajia tuntemattomana massana. On tärkeää, että tämä suuri joukko saadaan muutettua resurssiksi. Vaikka lähes kaikki puoluesihteerit korostivat työtä ja yrittäjyyttä sekä vientiteollisuuden merkitystä, kotimarkkinat on kuitenkin turvattava. Sen osuus kansantaloudestamme on 60 %. Työmarkkinoiden joustona näen, että työttömälle ja maahanmuuttajalle yhteiskunnan varaamat rahat tarjotaan hänelle palkkana työnantajien kautta. Maksetaan työnantajalle tuki ja hän maksaa kansalaiselle ja maahanmuuttajalle palkkaa. Näin työntekijä maksaa veroja, omat kulunsa sekä on yhteiskunnan täysivaltainen, tunnustettu jäsen. Kun tähän yhdistetään koulutuspolitiikka niin, että kansalaisen ja maahanmuuttajan aikaisempi koulutus hyväksikäytetään ja uudelleenkoulutus annetaan tarpeen mukaisesti. Näin koko yhteiskunta on mukana rakentamassa 2020-luvun turvallista Suomea yhdessä

Mauri talkootöissä Turun torilla järjestämässä ja turvaamassa Keskustan puoluekokouksen marssijoita. Kuva Juha O Luukka
Mauri talkootöissä Turun torilla järjestämässä ja turvaamassa Keskustan puoluekokouksen marssijoita.
Kuva Juha O Luukka

Joka viides suomalainen on nyt, ja muutaman vuoden kuluttua joka 4. on täyttänyt 65 vuotta. Heidän ammattitaitonsa pitää pystyä käyttämään yhteiskunnassa hyväksi. Meidän on saatava heidän työstään ja harrastuksistaan kannattavia ja kannustavia. Jos saamme tämän osan kansasta jatkamaan elämäänsä henkisesti ja fyysisesti aktiivisesti, he elävät ilman laitoshoitoa 10 – 20 vuotta pidempään. Ja se on merkittävää. Näin voisimme mahdollistaa jatkon myös työuran pidentämiselle vapaaehtoisesti.

Edellä kuvattu tarkoittaa työn ja tarpeiden ohjaamista mahdollisimman lähellä kuntalaista. Viimeaikainen kehitys on vienyt yhteiskuntaa juuri päinvastaiseen suuntaan. Rahoituksen osalta voidaan todeta, että nykykäytännöllä vuonna 2013 maksoimme tilastokeskuksen mukaan 4,1542 miljardia euroa työttömyysturvaetuuksina. Kasvua edelliseen vuoteen oli 17,5 %.

Mauri Ikonen
everstiluutnantti evp. Masku
kansanedustajaehdokas (kesk.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.