Itsenäisyyspäivän puhe Askaisten Ritaripuistossa 6.12.2014

Kunnioitetut Sotiemme Veteraanit, itsenäisen Suomen naiset ja miehet! Hyvät suomalaiset!

Itsenäistyminen ei ole vain sopivan tilaisuuden hyväksi käyttämistä ja itsenäisyyden julistamista. Itsenäisyyttä ei myöskään voi saada keneltäkään lahjaksi. Kansan on itse haluttava sitä ja oltava valmis myös taistelemaan sen puolesta.

Mannerheim-risti
Mannerheim-risti

Nämä miehet, joiden muistopaasilla olemme, olivat valmiita tekemään sen, valmiita uhraamaan kaikkein kalleimpansa, oman henkensä kansan ja isänmaan puolesta.

30.11. tuli kuluneeksi 75 vuotta talvisodan alkamisesta. Runsas 20 vuotta aiemmin oli päättynyt vapaussotamme, joka kuitenkin muuttui kansalaissodaksi, kuten lähes aina on muuallakin maailmassa käynyt vastaavissa tilanteissa.

SA-kuva, ilmavalvontalotta Ellen Kiuru
SA-kuva, ilmavalvontalotta Ellen Kiuru

Kansa kuitenkin seisoi 1939 yhtenäisenä valloittajaa vastassa.Kuten tunnettua, Suomi joutui suurten tunteettoman pelin nappulaksi. Molotovin-Ribbentropin – sopimuksella se liitettiin Neuvostoliiton etupiiriin kuuluviksi. Suomalaiset puolustivat menestyksellisesti maataan ja vapauttaan yhtenäisinä ja yksimielisinä talvi- ja jatkosodassa ja täyttivät velvollisuutensa Lapin sodassa. Eikä verta vuodatettu turhaan, itsenäisyys säilyi.

Sodan jälkeen veteraanisukupolvi rakensi uudelleen maan. He maksoivat epäoikeudenmukaiset sotakorvaukset. Raataminen kuitenkin kehitti suomalaista yhteiskuntaa voimakkaasti, teollisuus ja muukin toiminta kehittyivät poikkeuksellisen tehokkaasti.

Hyvät ystävät! Tänään me elämme toisenlaisessa maailmassa kuin sodan jälkeen tai kylmän sodan vuosina. Olimme tottuneet aloittamaan yhteiskunnan varautumisen sen pääuhan pohjalta, että kun kesä on kauneimmillaan, vihollisen painopiste on Karjalan kannaksella ja muiden teiden suunnassa vihollisella on divisioona.

Maailma muuttuu. Maailman asioita ei enää päätetä Pariisi – Berliini – Pietari akselilla, vaan päätökset tehdään kasvavien markkinoiden ja energian alueilla Aasiassa ja Lähi-idässä. Yhdysvallatkin katsovat yli Tyynenmeren, eivät yli Atlantin. Oma yhteiskuntammekin on muuttunut. Emme elä enää maanviljelys- tai teollisessa yhteiskunnassa, vaan maailmassa, jossa väki pyritään keskittämään muutamaan asutuskeskukseen. Elämme sähköisen energian ja tiedonvälityksen aikaa. Yhteisöllisyys on katoamassa verkkoon, nettiin. Pidämme usein yksilön oikeuksia tärkeämpänä kuin velvollisuuksia. Olemme siirtämässä kunnallista päätösvaltaa yhä kauemmas kansalta. Olemme menettäneet paljon kansallisista arvoistamme. Olemme leikanneet tuloksellisuuden nimissä valtaosan resurssejamme ja elämme kuin mikään ei meitä uhkaisi – ainakin Ukrainan kriisiin asti uskoimme niin.

Hyvät ystävät! Olemme valmiit liittämään yhteen kuntia. Minusta tuntuu, että usein vain sen takia, että emme uskalla kohdata tai halua puuttua yhteiskunnan todellisiin ongelmiin ja uhkiin. Pitää kuitenkin muistaa, että tapahtuupa mitä tahansa Suomessa, se tapahtuu aina jossakin kunnassa.

Suomi on jaettu perustuslaissa kuntiin. Kunnan pitää pyrkiä varautumaan, turvaamaan avaintoimintojensa jatkuvuus kaikissa tilanteissa, kaikissa häiriötilanteissa, myös poikkeusoloissa. Meidän pitää saada kunnat tilannetietoisiksi.

Talouselämälläkin on kunnassa sama tavoite, jatkaa avaintoimintojaan kaikissa tilanteissa. Seurakunnallakin on sama tavoite, ei ole itkeviä kansalaisia kirkon mäellä, tai jos on, olemme yhdessä miettineet, mitä silloin teemme.

Kun tähän liitetään viranomaiset mukaan, eli mietitään ja selvitetään, miten jokin häiriö vaikuttaa kuntaan, yrityksiin, seurakuntaan ja alueella toimiviin viranomaisiin, tullaan helposti sellaiseen lopputulokseen, että näillä kellään ei ole resursseja itsellään vastata tarpeeseen tässä ja nyt. No missä ne resurssit ovat? Ne ovat kolmannen sektorin toimijoissa, yksityisessä kansalaisessa. Kansalaiselle ja näille kolmannen sektorin toimijoille on annettava häiriöanalyysin pohjalta tehtäviä, täsmätehtäviä. On edellytettävä kouluttamista ja annettava kouluttautumista sekä tukitoimia. Esimerkkinä ovat vaikka seniorit. Joka viides suomalainen on yli 65- vuotias. Jos saamme heidät jatkamaan fyysisesti ja henkisesti aktiivisena, he elävät 10 – 20 vuotta pidempään ilman laitoshoitoa. Näin voimme Jukka Sarpakunnaksen mukaan sulkea 10 % vuodepaikoista vanhusten hoitolaitoksissa. Uskon, että meillä löytyy käyttöä ajatukselle: ”Minä seniori yhteiskunnan resurssi”.

Pitäisikö häiriöanalyysi toteuttaa paikallisella tasolla? Miten seniorit, yli 35-vuotiaat reserviläiset ja naiset voivat palvella isänmaataan, kotikuntaansa, Suomea? Väitän, että häiriöanalyysi antaa vastauksen varautumistarpeeseen ja selvän tehtävän kunnanjohtajalle ja hänen alaisilleen lisäresurssien etsimiseen. Yhteiskunnan on vain annettava kunnan johtajille ja luottamusjohdolle mahdollisuus käyttää omia aivojaan.

Hyvät kuulijat! Näette täällä joukossanne bareteissa olevia kansalaisia. He ovat suomalaisia rauhanturvaajia, Suomen puolustuksen ulkokehän aktiiveja. Heitä on palvellut kansainvälisissä tehtävissä vuodesta 1956 alkaen yli 40 000 henkeä. He ovat kansainvälisesti tunnustettuja. Kun keskustelemme mielekkyydestä lähettää suomalaisia näihin tehtäviin, voin kertoa teille esimerkin. Somalian merirosvous on kasvattanut meriliikenteen vakuutusmaksuja Afrikan rannikolla niin, että yhden kontin hinta on noussut yli 200 euroa. Se tekee suurta konttilaivaa kohden lähes kolme miljoonaa euroa lisähintaa. Kuka sen maksaa? Minä, kuluttaja, kaivan kuvetta. Kuinka kallista se olisikaan, jos kansainvälinen yhteisö ei pyrkisi rajoittamaan merirosvojen toimintaa tai konflikteja. Meidän Pohjanmaammekin oli siellä rahahommissa, merirosvojahdissa.

Hyvät ystävät! Veteraanisukupolvella ja vielä kylmän sodan aikaisilla suomalaisilla uhka oli selvä. Kuten aiemmin totesin, me aloitimme varautumisen suunnittelun ajatuksesta, kun kesä on kauneimmillaan, vihollisella on painopiste Karjalan kannaksella ja muiden teiden suunnassa on divisioona. Tältä pohjalta oli uhkakuvien torjuminen selvää, rautaa rajalle ja loput hoidetaan sitten kun ehditään. Leipä kasvoi omassa pellossa. Tänään meidän on aloitettava häiriöiden tarkastelu uudella tavalla, kokonaisturvallisuuden pohjalta. Sama kuin divisioonilla, voidaan tehdä tänään nettihyökkäyksellä tai muulla keinolla kuin aseilla ja sen torjuntaan tarvitaan jokainen suomalainen. Sinä et pysty sanomaan, tuliko virus tietokoneeseesi sotilaan vai siviilin lähettämänä? Et pysty sanomaan, menivätkö sähköt poikki sotilaan vai siviilin aiheuttamana. Kuka johtaa tätä varautumista? Se on haaste koko yhteiskunnalle, Suomelle, koska valtiollisella tasolla meiltä puuttuu kokonaisturvallisuuden johtoministeriö, mutta johtamispuute korostuu etenkin alueellisella ja paikallisella tasolla. Kun johto puuttuu, ei voida resursseja käyttää tehokkaasti.

Kun siviiliyhteiskunnan valmius on turvattu, sotilaallinen maanpuolustus tekee maahantunkeutumisen liian kalliiksi tänne haluaville. Kehittääksemme yhteiskuntaa edellä olevien kuvausten varalle, taustalla pitää olla tietoisuus, mm. venäläisten uusi doktriini: ”Sotia ei enää julisteta, ne vain syttyvät”. Siinä valmistaudutaan käyttämään kaikkia epäsymmetrisiäkin keinoja. Samalla tilannetietoisuus lisää myös taloudellisuuden tietämystä. Selvitystyö edellyttänee myös kodinturvajoukkojen perustamista tässä ja nyt oleviin tarpeisiin sekä aina poikkeusoloihin.

Arvoisat kuulijat!

Me kaikki tänään mukana olevat haluamme osoittaa kunnioitustamme ja kiitollisuuttamme veteraanisukupolven uhrauksille ja soturiemme taistelulle itsenäisyytemme puolesta. Samalla me toteamme, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen on otettava entistä merkittävämpi ote tämän valtakunnan kokonaisturvallisuudesta, niin kuin vapaaehtoiset ottivat 20, 30 ja 40-luvuilla. Se edellyttää valtiovallalta, alueelliselta ja paikalliselta johdolta aktiivista otetta ja ohjausta sekä kykyä ottaa vastaan täsmätukea. Yksilötasolle se edellyttänee sitä, että tunnustan, minulla on aina enemmän velvollisuuksia isänmaata ja lähimmäistä kohtaan kuin etuja.

Lopuksi haluan onnitella itsenäisyyspäivänä ylennettyjä ja palkittuja!

Hyvää itsenäisyyspäivää!Suomen+lippu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.