Helsingin Sanomat kirjoitti lauantaina pääkirjoituksessaan, että Suomi ei vedä maahanmuuttajia. Hyvä näin, jos hoidamme asiaa sillä mielellä, että se on välttämätön paha. Joku määrä meidän on otettava heitä vastaan, siis otamme. Edelleen Hesari näkee, että puolueet eivät ole halukkaita käsittelemään asiaa. Se on ”vaarallinen” asia, näin minullekin on viestitetty. Älä polta käsiäsi. Maahanmuuttoa ei pidä jättää kuitenkaan äärivastustajien asiaksi. Maahanmuuttokin pitää nähdä positiivisena, tai siitä on haettava ne positiiviset asiat, jotka siitä saadaan.

Meillä on Suomessa tilanne, jossa yli 63-vuotiaiden määrä on tänään
suurempi kuin alle 15-vuotiaiden. Kyse on työvoimasta, yhteis- kunnan rahoittamisesta tulevaisuudessa. Emme voi jatkaa linjalla, jossa otamme ihmisiä vastaan, mutta kotoutamme heitä näennäisesti. Näinkö se menee? Käy luukulla hakemassa rahaa, katoa sementtikennostoon, älä häiritse meitä. Totuus on kuitenkin, että me maksamme heidän elantonsa ja näin keinoilla he eivät kotoudu. Rahalla pitäisi saada vastinetta ja hyvinvointia.

Maahanmuuttajissa on ihmisiä, joilla on opiskelutausta. Mutta on myös ihmisiä, joille lukeminen on vaikeaa. Nämä ihmiset eivät ole saaneet koskaan opiskella. Nyt me laitamme heidät kaikki oppimaan Suomen kieltä yhden tason mukaisesti, samalle kurssille. Kukaan ei opi, kotoudu, mutta kurssien järjestäjät nauttivat tuloksettomasti palkkaa.

Mitä tehdä?

Laitetaan opiskelutaustaiset pulpettilinjalle. Ohjataan heidät myös
samanaikaisesti työelämään. Tuetaan yrittäjää sillä rahalla, joka nyt
kulutetaan passiivisesti maahanmuuttajan elämiseen. Maahan- muuttaja saa palkkaa, maksaa veroa, oman elämänsä ja tulee osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Se osa, jolla ei ole opiskelutaustaa, ohjataan samoin tuin yrittäjälle töihin. Voimme laittaa jopa kokoonpanolinjalle töihin, esimerkiksi aina viidelle tulokkaalle aiemmin maahan tullut tulkiksi ja oppaaksi. Järjestelmää mielestäni käytettiin Salon Nokialla aikoinaan. Pitää muistaa, että valtaosa näistä ihmisistä tulevat yhteiskunnista, joissa kansalaisella ei ole muuta kuin velvollisuuksia, joten ”ilmainen” raha on heille käsittämätön asia. Kotouttamista ja työllistämistä helpottaa, jos kunta ja talouselämä ovat yhdessä tilannetietoisesti käsitelleet tämänkin asian.

Mielestäni malli on parempi kuin passiivinen näennäiskotoutus.
Käytämme vain saman rahan, joka nytkin kuluu. Sen lisäksi
maahanmuuttajien koulutuksesta ja osaamisesta saadaan paras osa
käyttöön, jos niin halutaan.

Mielestäni ”Mamu” on myös ihminen, ei vain toisen luokan
maahanmuuttaja.

Mauri Ikonen
everstiluutnantti evp.