Maurin Ikosen vaalikampanjan avaus 17.8.2014 Maskussa

Mauri Ikonen avasi vaalikampanjansa sunnuntaina Maskussa. Puheessaan Keskustan kansanedustajaehdokas Mauri Ikonen selvensi jo esittämiään teemoja yhteiskuntamme hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja lähimmäisenrakkaudesta.

– Ilman turvallisuutta ja rakkautta ei voi olla hyvinvointia. Tarkoitan sekä ulkoista että sisäistä turvallisuutta ja lähimmäistemme kunnioittavaa huomioon ottamista.

Päivän kaksi puolta

Mauri Ikonen avasi päivän teemojaan toivottamalla kaikki tervetulleiksi vaalikampanjansa avaukseen. Mauri totesi, että avauspäivä on vain puoliksi sellainen kuin hän kuvitteli sen puoli vuotta sitten päättäessään ryhtyä ehdokkaaksi.

– Perhe on koossa, vaimo jatkaa rinnallani, lapsemme perheineen ovat kiinni elämässä ja Satu, vanhin tyttäreni täyttää tänään vuosia. Onnittelut keitonjakajalle!

– Toinen osa päivää on aivan toisenlainen kuin kukaan meistä uskalsi uskoa. Eurooppa ja Suomi siinä mukana ovat ajautuneet lähes kauppasotaan. Olimme unohtaneet historian tosiasiat: geopoliittinen asemamme ei ole muuttunut, Ikonen sanoi.

Yhteiskuntamme vakauteen vaikuttavat uhat ovat tulleet milloin idästä, milloin lännestä, mutta lähes joka vuosisadalla olemme törmänneet niihin. Kun perjantai-iltana kuuntelin emeritusprofessori Unto Salon esitelmää Nousiaisten museolla ensimmäisestä ristiretkestä lännestä Suomeen 1100-luvulla ja piispanistuimen asettamisesta tänne, vahvistuivat ajatukseni.

Professori Salo todisti, että jo ennen lännen ristiretkeä oli idän kirkko toiminut täällä ja nimenomaan näillä alueilla ainakin 800 luvulta alkaen. Arkeologit ja kielentutkijat ovat vahvistaneet tutkimustuloksen. Ensimmäinen ristiretki lännestä oli pääosin maallinen, kuninkaan valloitusretki. Kun tutustumme historiaan seuraavien vuosisatojen ajalta, maata on hallittu milloin idästä ja milloin lännestä.

– Noin neljä vuotta sitten olisi pitänyt jo hälytyskellojen soida. Venäjän presidentti Putin sanoi silloin, jos Ukraina lähestyy länttä, EU:ta ja Natoa, se ei jää rankaisematta. Kun samaan aikaan USA:n presidentti Obama katsoo yli Tyynenmeren kohti Aasiaa ja Lähi-itää, ja kun siihen liitetään jenkkien vetoomus Euroopalle hoitaa oma puolustuksensa, olisi meidän pitänyt tajuta että Eurooppa on omillaan.

Ukrainan kriisissä tasavallan presidentin avaus on mielestäni ainoa oikea vaihtoehto. Meidän ei pidä luopua asemamme takia Euroopassa, menneitten vuosikymmenien takaisesta aktiivisesta sovittelijan roolista. Paasikiven – Kekkosen politiikalle on käyttöä tänäkin päivänä.

– Jos tasavallan presidentin työ ei nyt tuota tulosta, meillä on kova talvi ja tulevaisuus edessämme, Ikonen sanoi.

Suomen turvattava puolustuksensa

Suomen on aina turvattava oma puolustus. Puolustusvoimien rahoitus on pantava kuntoon jo seuraavassa budjetissa, ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen rahoitus siinä sivussa. Puolustusvoimat puolustaa koko maata, mutta varmaan tärkein alue on eteläinen rantamaa, eli Suomenlahden pohjoisranta. Jos se ei ole meillä, sitä valvoo joku muu.

– Toinen merkittävä tehtävä on ulkomaankaupan liikenteen turvaaminen tänne kaukaiseen meren takaiseen maahan. Me elämme ulkomaankaupalla ja ulkomaan kaupasta. Ulkomaankaupan volyymista kertoo jotakin se, että viime vuonna meidän satamiin tuli tai lähti keskimäärin 163 alusta joka päivä.

– Yhtä tärkeää on turvata kauppamme itään. Me tuomme Venäjältä energiaa sekä esimerkiksi 450 000 tonnia ammoniakkia, joka on peruste typpilannoitteille. Jos maataloutemme jää ilman typpilannoitteita, on huoltovarmuutemme uhattuna. Olemme silloin todellisia luomutuottajia, Ikonen sanoi.

Mauri Ikonen sanoi vastustavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Venäjälle olisi tosi paha tilanne, jos Itämeri ja Suomenlahti olisivat Naton sisämerta. Silloin Nato-meren laineet löisivät Pietarin satama-altaassa ja se olisi suurvallalle ylivoimainen kauhistus. Nato-jäsenyys toisi meille toki jäsenvaltioiden tuen. Se kuitenkin edellyttäisi jäsenvaltioiden kansallista päätöstä. Nato-joukot ovat jäsenvaltioiden kansallisia armeijoita. Jos Portugal tekisi päätöksen tulla Suomen tueksi, se voisi tarkoittaa portugalilaisen jalkaväkipataljoonan alistamista tänne. Komentajana taitaisin olla tyytyväisempi, jos sitä ei alistettaisi minulle Suomen talveen. Omaa itsenäistä puolustusta tukee myös se, että Venäjän ongelmien painopiste on nyt ja tulee olemaan Etelä- ja Kaakkois-Venäjällä. Heillekin olisi hyvä saada yksi turvallinen raja, jossa Suomi hoitaa asiat.

Sotilaallisen maanpuolustus tukeutuu aina kansan yhtenäisyyteen, siviiliyhteiskunnan kestävyyteen, siis kokonaisturvallisuuden siviilipuoleen. Kysymys kuuluukin: Miten kotirintama kestää?

Olen ollut viimeiset parikymmentä vuotta sotilaana näköalapaikalla havainnoimaan yhteiskuntamme ongelmat ja kansainväliset vaikeudet sekä myös yhteiskuntamme vahvuudet. Kansainväliset tehtävät, viranomaisyhteistyö sotilasläänin esikunnassa ja viimeiset 11 vuotta MPK:n piiripäällikkönä ovat olleet työtä yhteiskunnan ytimessä. Sotilas työskentelee arvojensa pohjalta. Tärkein niistä on isänmaan rakkaus ja hyvinvoinnin turvaaminen. Sotilaat koulutetaan arvioimaan saamaansa tehtävää tarkasti. Me arvioimme vihollista, sen vahvuuksia ja heikkouksia, omia vahvuuksiamme a heikkouksiamme, maastoa, olosuhteita jne. Sen pohjalta tehdään päätös. Seuraava kysymys on: jos taistelu ei menekään suunnittelemallani tavalla – miten sitten toimin?

– Itse valmistaudun aina tähän vaihtoehtoon, varaudun pahimpaan ja viimeksi vasta siirryn ennalta suunnittelemattomaan johtamiseen, Ikonen vakuutti.

Amerikkalainen kenraali sanoi vuosikymmeniä sitten, että hän tietää mitä haluaa tehdä, operaatiopäällikköni kertoo mitä pitää tehdä ja kirottu huoltopäällikkö sanoo, mitä voi tehdä.

Viimeiset vuodet Suomea on johdettu paljolti johtajien omien mieltymysten pohjalta. On unohdettu, mitä talous antaa myöten, mitkä ovat olosuhteet. Siksi Ikonen kysyikin, voiko hyvinvointia olla ilman turvallisuutta ja rakkautta?

– Me kaikki haluamme säilyttää ja ylläpitää pohjoismaisen hyvinvointivaltion, mutta meidän pitää arvioida tilannettamme. Kun resurssit eivät riitä, pitää miettiä aivan uusia keinoja, resursseja, miten visiomme toteutetaan.

Kunta avainasemassa

Suomalainen kunta on avainasemassa. Suomi on jaettu perustuslaissa kuntiin. Tapahtuu meillä mitä tahansa, se tapahtuu aina jossakin kunnassa. Kunnalla on vain se ongelma, ettei se ole viranomainen, vaikka kunnassa on itsessään viranomaisia. Toisekseen, kunta ei ole perinteisesti ollut tilannetietoinen. Kuntaa johdetaan lakien ja säännösten viidakossa, joka usein rajoittaa maalaisjärjen käyttöä asioiden hoidossa paikallisella tasolla. Samoin emme useinkaan tiedä, minne veroeurot todella käytetään. Etenkään emme tiedä, mihin kaikkeen juustohöyllä poistettu euro vaikuttaa. Mitä leikkaus merkitsee naapurihallinnon alalla?

Erinomaisena esimerkkinä toimii se, ettei oppilasta jätetä luokalle. Tiedämme, että emme kehity samaa tahtia henkisesti ja fyysisesti. Säästösyistä emme kuitenkaan jätä ketään luokalle, koska se maksaa 6 500 euroa oppilaalta. Samalla kuitenkin kiihdytämme oppilaamme jälkeen jäämistä, yksinäisyyttä ja mahdollista syrjäytymistä. Päästämme oppilaamme koulusta ja annamme hänelle päästötodistuksen keskiarvolla 5,5. Hän ei osaa mitään, ei halua mitään, katoaa ja lasku yhteiskunnalle on 1,8 miljoonaa euroa. Joku voisi sanoa tätä hölmöläisten hommaksi!

Talouselämäkin toimii aina jossain kunnassa. Sillä on sama tavoite kunnan kanssa: jatkaa avaintoimintojaan kaikista häiriöistä huolimatta. Yhdessä kunnan operatiivisen johdon kanssa käydään läpi häiriöiden vaikutukset. Hoidetaan asioita yhdessä. Tuetaan toistemme tavoitteita. Voimme kohdentaa esimerkiksi aktiivisesti kotiin maksettavia tukia työpaikkojen luomiseen täsmähenkilölle. Parempi työllistää kuin passivoittaa. Sama koskee uussuomalaisia, eli maahanmuuttajia. Tehottomia kurssituksia pitää välttää. Ruotsissa laitettiin 70-luvulla suomalaiset parakkeihin asumaan ja annettiin työtä. Parakkielämä kylläkin alkoholisoi liian monet. Me sen sijaan laitamme maahanmuuttajamme lähiöihin, emmekä osoita töitä. Outoa kotouttamista.

Kunnan tilannetietoisuus parantaisi myös yhteistyötä ja antaisi paremmat mahdollisuudet viranomaisille hoitaa asioita. Kunnassa toimii seurakunta, jolla on monia sellaisia resursseja, joita häiriötilanteessa tarvitaan. Olemme miettineet yhdessä ennalta asioita, jotta kirkonmäellä ei ole itkeviä kansalaisia tai tiedetään, mitä tehdään jos kirkonmäellä on itkeviä kansalaisia jonkin häiriön takia.

– Olemme leikanneet organisaatiomme tehostaaksemme toimintaamme ja säästääksemme niin ohuiksi, että itse asiassa emme tarvitse mitään häiriöitä kun jo olemme vaikeuksissa. Todellinen resurssi olemme me, suomalaiset ja kolmannen sektorin toimijat. Se edellyttää, että kolmatta sektoria johdetaan, annetaan täsmätehtäviä. Tehtävät saadaan esille edellä kuvaamallani analyysillä, Ikonen arvioi.

Sanoin 2004 tervetuliaishaastattelussa piiripäällikkönä, että tulee päivä jolloin puolustusvoimat, viranomaiset ja kunnat lainaavat MPK-kouluttajia. En kuitenkaan uskonut, että ensimmäinen vaihe vie 10 vuotta. Ensi vuoden alussa puolustusvoimat virallistaa tämän kolmannen sektorin toiminnan omassa toiminnassaan. Me toteutimme täällä Varsinais-Suomessa tätä jo vuosia. Yhteiskunnan muulla osalla, meillä siviileille ei ole tämän kuvaamaani prosessin käynnistämiseen 10 vuotta aikaa.

– Hihat on kääritty. Olen valmis tähän työhön Suomen, Varsinais-Suomen ja sinun vuoksesi. Tarvitsen siihen kuitenkin sinun äänesi!

Ehdokas
Mauri Ikonen
Eduskuntavaalit 2015

Kuvat:  Juha O Luukka,
Nuoret Tomi Hirvinen Keskusta