Veteraanijuhlan puhe Marttila

PUHE Marttilan VETERAANIPÄIVÄN JUHLASSA
27.4.2014

Kunnioitetut Sotiemme Veteraanit, Lotat,
hyvät naiset ja herrat, suomalaiset!

Olemme kokoontuneet Marttilaan viettämään kansallista
veteraanipäivää. Veteraanipäivää on vietetty vuodesta
1987. Vietämme päivää onnellisina ja nöyrinä, sillä olihan
lähellä, ettei itsenäisyytemme jäänyt vain 22 vuoden
mittaiseksi tai jopa lyhyemmäksi.

Mielestäni on hyvä tänään muistella meidän
itsenäisyytemme aikaa ja siihen liittyviä uhrauksia ja
velvoitteita, veteraanien perintöä, sekä mitä asioita meidän
tulisi historiasta muistaa tulevaisuutta suunnitellessamme.
Vaikka tänään on vähän niitä henkilöitä, onneksi, jotka
vähättelevät suomalaisten, miesten ja naisten uhrauksia
viime sotien aikana.

90 vuotta sitten, joulukuun 4. päivänä 1917 Suomen
senaatin puheenjohtaja P.E. Svinhufvud jätti eduskunnalle
julistuksen Suomen itsenäistymisestä. Eduskunta hyväksyi
tämän kahta päivää myöhemmin äänestyksen jälkeen,
joulukuun 6. päivänä. Toki tuon julistuksen vastustajatkin
olivat itsenäisyyden takana, mutta he halusivat siihen
yhdessä Venäjän bolševikkihallituksen kanssa. Heidän
tiedossaan oli Leninin edellisenä päivänä Pietarissa pitämä
puhe, jossa hän ilmoitti bolševikkien tukevan Suomen
työväen taistelua ja lupasi Suomelle vapauden elää liitossa
Venäjän työtätekevien kanssa.

Kun neuvostohallitus vuoden viimeisenä päivänä
tunnusti Suomen itsenäisyyden, se itse asiassa ajatteli
tulevaa Neuvosto-Suomea. Lupasihan Lenin lähes
samanaikaisesti punaisille aseita ja antoi venäläisille
joukoille käskyn riisua valkokaartit aseista.

Tammisunnuntaina alkanut Suomen vapaussota alkoi
venäläisten joukkojen aseistariisumisena, mutta muuttui
nopeasti veriseksi kansalaissodaksi.

Vapaussodan saama kansalaissodan luonne ei muuta sitä
tosiasiaa, että valkoisen puolen voitto takasi Suomen juuri
julistetun itsenäisyyden. Suomen toisenlainen kohtalo
vuonna 1918 olisi epäilemättä johtanut meidät osaksi
silloin syntymässä ollutta Neuvostoliittoa. Tätä
lopputulosta tuskin enää yksikään suomalainen haikailee.

Ennen kuin mustat pilvet ennättivät kasautua itäiselle
taivaalle, Suomi oli kasvanut yritteliäisyyden ja korkean
kansansivistyksen mallimaaksi 20- ja 30 luvulla. Mutta
kuten tunnettua, Suomi joutui suuren tunteettoman pelin
nappulaksi, kuten veljemmekin Suomenlahden
eteläpuolella. Molotovin-Ribbentropin – sopimuksella
meidät liitettiin Neuvostoliiton etupiiriin kuuluviksi. Me
olimme kasvaneet yhtenäiseksi kansakunnaksi, joka
taisteli yhtenäisenä suurvaltaa vastaan.

Suomalaiset puolustivat menestyksellisesti maataan ja
vapauttaan yhtenäisinä ja yksimielisinä talvi- ja
jatkosodassa ja täyttivät velvollisuutensa Lapin sodassa.
Eikä verta vuodatettu turhaan, itsenäisyys säilyi.
Kunnioitetut veteraanit, Lotat, sodanaikainen ikäpolvi, te
sen teitte! Te taistelitte yhtenäisinä, yksimielisesti
itsenäisyyden puolesta, Suomen puolesta! Kiitoksia teille
siitä!

Suomi maksoi kalliin hinnan vapaudestaan ja
itsenäisyytensä säilymisestä. Lähes 94 000 sankarihautaa
puhuttelee meitä velvoittavasti. Kymmenet tuhannet
sotainvalidit ja jokainen sotiemme veteraani, kotirintaman
uurastaja muistoineen palauttavat mieleemme sodan kovat
päivät. Emme voi kylliksi ylistää teidän sankaritekojanne.
Sanon sankaritekojanne, vaikka kirjailija Antti Tuuri sanoo
arvioidessaan Pohjanmaa teostaan, ettei sodassa ole
koskaan sankaritekoja, mutta mielestäni te teitte
sankariteon.

* * *
Me voimme olla ylpeitä saavutuksistamme. Meidän tulee
kuitenkin muistaa, että tänäkin päivänä meidän on
valmistauduttava perjantaihin ja kolmanteentoista päivään.
Kukaan ei voi taata, vaikka se perjantai olisi jo huomenna.
Tämän päivän maailma, yhteiskunta ja sitä uhkaavat vaarat
ovat muuttuneet merkittävästi. Valtiovallan on vastattava
haasteisiin uusin keinoin. Eduskunta on hyväksynyt
YTS:n, yhteiskunnan turvallisuusstrategian 2012. Siinä
määritellään yhteiskunnalle 13 uhkamallia ja 37
häiriötekijää. Ne alkavat tästä ja nyt ja jatkuvat aina
poikkeusoloihin.

En tarkoituksella edellä ottanut kantaa sotilaalliseen
maanpuolustukseen, vaikka meidän pitää muistaa, että
sotilaallinen painopiste on siirtynyt Euroopasta Pariisi –
Berliini – Pietari akselilta kauas aasiaan. Siellä ratkaistaan
tulevaisuuden energiasaatavuuden kysymykset. Kysyn
vain, olisiko silloin hyvä asua Suomessa, jossa puolustus
on ratkaistu omin toimin. Moskovassa voitaisiin todeta,
luoteisrajalla rauhallista ja asiat kunnossa. Meidän ei
pitäisi tunteenuomaisesti ajautua, viedä maata liitouman jäseneksi. Asian ratkaisemiseksi tarvitaan tunteeton,
analyyttinen, rakentava keskustelu. Suomen puolustusta ei
ratkaista mielestäni pienillä erikoisjoukoilla, vaikka
niitäkin tarvitaan.

Valtioneuvosto on antanut yhteiskunnan elintärkeiden
toimintojen turvaamisen strategian, jossa maamme pää
toiminnat on jaettu seitsemään suureen osioon, joiden
kakkien on toimittava kaikissa tilanteissa. Näitä ovat,
valtion johtaminen, kansainvälinen toiminta,
valtakunnan sotilaallinen puolustaminen, talouden ja
infrastruktuurin toimivuus, väestön toimeentuloturva
ja toimintakyky sekä henkinen kriisinkestävyys. Kun
nämä ovat kunnossa, voimme taata väestön
elinmahdollisuudet, yhteiskunnan turvallisuuden ja valtion
itsenäisyyden. Tässä selonteossa todetaan myös, että
maailma, yhteiskunta on monimutkaistunut niin, ettei tätä
kaikkea pystytä enää turvaamaan pelkästään viranomaisten
toimenpitein. Hyvät veteraanit, te voitte mielestäni
edelleen muistuttaa meitä nykypäivän ihmisiä siitä
tosiasiasta, vakava yhteiskunnan häiriötilanne tai
poikkeusolo voi iskeä aivan yllättäen.

Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta astui voimaan
vuoden 2008 alusta. Maanpuolustuskoulutus ry:stä, eli
lyhyesti, MPK:sta, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksestä
tuli julkisoikeudellinen yhteisö, jonka hallinto ja
toimintaperiaatteet on määritelty laissa. Yhdistys on myös
poikkeusolojen toimija.

Kun puhun maanpuolustuksesta, pitää muistaa, että puhun
kokonaismaanpuolustuksesta, sotilaallisesta ja
”siviilimaanpuolustuksesta”. Lyhyesti, maanpuolustusta on
muutakin kuin se, että miehet lähtevät aseineen rajalle. Se
tarkoittaa meidän jokaisien toimeentulon turvaamista ja
yhteiskunnan toimivuutta. Meidän pitää varautua edellä
kuvaamani pohjalta seuraaviin vakaviin, eduskunnan
hyväksymiin uhkamalleihin,

  • sähköisen infrastruktuurin häiriintymiseen
  • väestön terveyden ja toimeentulon vakavaan
    häiriintymiseen
  • taloudellisen toimintakyvyn vakavaan
    häiriintymiseen
  • suuronnettomuuksiin ja luonnon aiheuttamiin
    onnettomuuksiin
  • ympäristöuhkiin
  • terrorismiin sekä järjestäytyneeseen ja muuhun
    vakavaan rikollisuuteen
  • väestöliikkeiden aiheuttamiin uhkiin
  • poliittiseen, taloudelliseen ja sotilaalliseen
    painostukseen sekä
  • sotilaalliseen voimankäyttöön.

Kun tarkemmin ajattelee, nämähän lähes kaikki
vilahtelevat tänään uutisoinnissa maailmalta. Miten ne
voisivatkaan ohittaa Suomen?

Vapaaehtoinen maanpuolustus ottaa vakavan ja
merkittävän otteen tämän valtakunnan turvallisuudesta,
kokonaisturvallisuudesta niin kuin te, vapaaehtoiset, tämän
päivän veteraanit otitte aikananne. Paljon on epäilijöitä,
mutta minä vakuutan teille, me vastaamme huutoon, me
suomalaiset. Se edellyttää valtiovallalta, alueelliselta ja
paikalliselta viranomaisjohdolta aktiivista otetta ja
ohjausta. Näin pystymme ohjaamaan vapaaehtoisten
panoksen tehokkaasti koko yhteiskunnan tueksi, oikeisiin
suoritteisiin. Kansan käsi on vakaa ja tuottoisa kun sille
annetaan oikea mahdollisuus toimia.

Maanpuolustuskoulutusyhdistys on siis valtakunnallinen
koulutusorganisaatio, joka työskentelee edellä kuvattujen
tavoitteiden saavuttamiseksi viranomaisten tukena. Maa on
jaettu 19 maanpuolustuspiiriin ja kahteen
puolustushaarapiiriin. Maanpuolustuspiirit ovat yhtä kuin
maakunnat vastuualueiltaan. Samalla alueella kuin poliisi,
pelastusala ja puolustusvoimat ovat. Puolustushaarapiirit
tukevat Meri- ja Ilmavoimien toimintaa.

Varsinais-Suomessa maanpuolustuspiiri on organisoitu
seuraavasti,

  • piiriä johtaa piiripäällikkö, apunaan pieni toimisto ja
    johtoryhmä
  • sitten on lain mukainen koulutus- ja tukiyksikkö
  • yksikkö jakaantuu koulutus- ja tukiosastoihin
    seutukunnittain
  • seutukuntia johtavat vaikutusvaltaiset, valitut
    henkilöt.

Koulutusosastot jakaantuvat reservinkouluttajiin ja
siviilikouluttajiin. Reservinkouluttajat kouluttavat
sotilasasioita puolustusvoimien sijoitetuille reserviläisille
ja joukoille tai asevelvollisille yleensä. Siviilikouluttajat
kouluttavat pääosin arjen turvallisuuteen ja varautumiseen
liittyviä asioita kaikille kansalaisille ja viranomaisten
muodostelmille. Koulutettavat ovat kansalaisia
koululaisista eläkeläisiin. Meillä on Varsinais-Suomessa
yli kaksisataa sitoutunutta kouluttajaa, vapaaehtoista, jotka
antavat ilmaiseksi ammattitaitoaan yhteiskunnan hyväksi.
Viime vuonna koulutimme n. 120 tapahtumassa 3 200
kansalaista.

Tukiosastot ovat muodostumassa. Ne tukevat ensisijaisesti
omaa organisaatiotamme, mutta niitä voidaan rakentaa
myös viranomaisten hyväksi. Missä viranomaiset
sellaisia tarvitsisivat? Mielestäni esimerkiksi sellaisissa
tilanteissa, kuten luonnonkatastrofeissa tai muissa uhissa,
joissa yhteiskunnassa joudutaan laittamaan kansalaiset
työskentelemään 12 tunnin työpäiviä jne. Vai voitteko
kertoa minulle sellaisen kunnan Suomessa, joka kykenee
laittamaan perhepäivähoidon tai vanhusten kotihoidon 24
tuntiseksi vuorokaudessa. Ei se kansalainen,
hyväkuntoinen eläkeläinen esimerkiksi, joka tulee
mukaamme, ”piikitä” vanhuksia kotihoidossa, mutta hänen
työnsä mahdollistaa terveydenhoitoalan ammattilaisen työssä jaksamisen ja tehokkaan työskentelyn. Ja mikä
oleellista, se hyväkuntoinen eläkeläinen, kansalainen
yleensä, joka hakee sisältöä elämäänsä, voi opiskella ja
harjoitella poikkeusoloja varten ja hänellä on tärkeä
tehtävä, hänellä on merkitystä elämässään. Ja mikä
tärkeintä, tämä ei maksa juuri mitään. Etenkin, jos
vertaamme kustannuksia aikaisemmin luettelemiini
yhteiskunnan huonon turvallisuuden lukuihin ja niistä
aiheutuviin kuluihin yhteiskunnalle.

Arvoisat kuulijat! Kun me kaikki tänään mukana olevat
haluamme osoittaa kunnioitustamme ja kiitollisuuttamme
veteraaniemme taistelulle itsenäisyytemme puolesta, maan
uudelleen rakentamiselle, me voimme tehdä sen
luottavaisin mielin. Voitte olla varmoja siitä, että
nuorisomme on edelleenkin ytimeltään tervettä ja että
tämän päivän maanpuolustajat täyttävät velvollisuutensa
samalla tinkimättömyydellä kuin te, veteraanit olette sen
tehneet. Meistä jokainen haluaa olla osa
maanpuolustusperinteemme katkeamattomassa ketjussa.

Hyvää veteraanipäivää! Kiitoksia!

Mauri Ikosen puhe Marttilan Veteraanipäivän juhlassa 27.4.2014

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.